Puutarha käpysateessa

Kevättä kohti 2011

2011-01-02T11:50:00.000-08:00

Näillä pakkasilla aina välillä katselen kesäisiä kuvia puutarhasta. Muuten en kestäisi tätä talven kylmyyttä ja pimeyttä. Aina on siis toivoa uudesta kesästä ja valosta sekä lämmöstä.Ensi kesäksi ei suurempia suunnitelmia ole puutarhan osalta, ylläpitoa kai lähinnä ja siinäkin riittää hommaa yllinkyllin.

Ennen sitä on tyytyminen vain näihin viime kesän kuvamuistoihin.

Uusia tuulia puutarhassa

2010-05-20T09:29:00.000-07:00

Tyttäreni on innostanut minutkin taas kerran yrittämään hyötyviljelyä. Hän jopa nikkaroi kasvilavan, johon sitten myös kylvi kaikenlaista... Nyt vaan kävi niin, että minä jäin niitä sitten kasvattelemaan, kun tytär lähti reilaamaan. Saapa nähdä miten kärsivällisyyteni riittää tällä kertaa. Joskus ammoisina aikoina; nuorena ja innokkaana kasvattelin kaikenlaista, mutta viime aikoina olen lähinnä tyytynyt torin ja kaupan antimiin.
Ostimme myös yhden luumupuun ja kirsikkapuun, joita olen jo vuosia haaveillut ja suunnitellut. Toivottavasti onnistuneet ostokset.

Tällä hetkellä ei mitään kauheaa puutarhainnostusta ole, sillä työtä tuntuu olevan liikaa. Ruohonleikkuukin tuntuu työläältä ja olenkin nyt sitä leikannut aina palan kerrallaan. Toista oli ennen, kun vajaassa kolmessa tunnissa leikkasin koko nurmialueen. Taitaa tuo ikä painaa tai sitten vaan muuten on veto poissa. Toivottavasti tästä into paranee, kun loma alkaa.

Keväistä sadetta

2010-04-22T08:09:00.000-07:00

Vähitellen tässä heräillään talvihorroksesta ja alkaa tuo puutarhakin kiinnostaa. Pakkohan se on vähän kiinnostaa, kun lumen alta taas paljastuu karu totuus- jotain tarttis tehdä. Olen vain vähän isompia roskia haravoinut hiekka-alueilta pois ja pikkusen kaapinut kuolleita lehtiä skillojen päältä syrjään, mutta ei ne skillat kyllä vielä edes kuki.
Olen kovasti odotellut niitä huumaavia kevätpäiviä, kun on lämmintä ja jokapuolelta työntyy kasvia ja kukkaa, mutta eipä ole vielä sitä kevätpäivää tullut.
Jotain pientä kivaa yllätystä on sen sijaan ilmestynyt, kuten esim. viime kesäinen viinisuolaheinä on tehnyt pikkuisia lehtiä. En olisi uskonut, että sellainen kaupasta ostettu pikku purkki jaksaa vielä kasvaa tänäkin vuonna. Kaupan yrttejä olen kyllä muutenkin suosinut ja ainakin yhden kesän ovat toimineet hyvin. Eihän niistä kaikki tietenkään Suomen talvea kestäkään. Ruohosipulit työntävät myös runsaasti uutta kasvua, ne ovat kyllä kiitollisia kasveja vuodesta toiseen. Ilmasipulit olivat myös kivoja, mutta ovat jossakin myllerryksessä hävinneet tyystin, vaikka parhaimmillaan niitä oli vähän joka puolella. Täytynee hankkia niitä uudelleen.

Talvista on...

2010-01-09T04:48:00.000-08:00

On todellakin pitkästä aikaa kunnon talvi. Kaunista on, mutta kylmää. Odottelen kovasti jo keväisempiä säitä. Osa kevään ja kesän viehätyksestä piileekin varmaan siinä odottelussa ja suunnittelussa, mitä sitten voisi tehdä ...

Pientä puutarhainnostuksen heräämistä

2010-01-03T03:36:00.000-08:00

Valkoisen kuorrutuksen peittämä puutarha on kyllä kaunis, vaikka en olekaan talven ystävä. Valkoisuus myös inspiroi keksimään jotakin uutta ja värikästä puutarhaan. Olen menossa mosaiikkikurssille ja ajattelin, että mosaiikit olisivat kauniita myös puutarhassa. Täytynee vain perehtyä aiheeseen, että mosaiikeista tulisi myös talvenkestäviä.
Mosaiikkimiljöön sivuilla oli hienoja ammattimaisesti tehtyjä töitä puutarhaan. Pajupirtti blogissa oli myös joitakin mosaiikkitöitä, sekä paljon kaikkea muutakin puutarhaan sopivaa.Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen Ympäristökoulun sivuilla oli myös hyvät perusohjeet mosaiikkitöiden tekemiseen.
Toivottavasti puutarhaani koristaa ensi kesänä edes pikkuruinen mosaiikkityö. Aiheeseen olen kyllä valmistautunut jo vuosikausia, kun en ole laattoja, enkä rikkinäisiä astioita raaskinut heittää pois. Nyt pitäisi vaan penkoa kaikki varastot ja löytää ne aarrelaatikot jostakin.
Kyllä ne palaset siitä sitten loksahtavat paikoilleen.

Puutarhassa hiljaista

2009-11-25T09:30:00.000-08:00

Todella hiljaista; siellä ei ole tapahtunut mitään sitten syysloman. Silloin yritin vähän haravoida lehtiä pensaiden alle piiloon, mutta seuraavana päivänä lehtimatto peitti taas nurmikon. Sinne ovat jääneet, tulihan luntakin päälle vähäksi aikaa, mutta nyt taas ovat näkyvissä ja todella ikävän näköisiä.
Valot sentään virittelin saunan ikkunasta näkyvän pensaikon päälle ja valoja levittelisin mielelläni enemmänkin...
Lyhtyjä haluaisin myös paljon ja jokapuolelle, mutta en koskaan raaski niitä kuitenkaan ostaa.Onneksi viime vuosina räystäällä riippuvat valot ovat olleet paikoillaan ympäri vuoden, joten ei kun töpseli seinään vaan joulukuun ekana tai ehkä jo adventtina. Toivottavasti toimivat edelleen.

Puutarhaunelmia

2009-08-24T09:31:00.000-07:00

Aina vain siellä jossakin siintää se unelmien puutarha. Sitä tänäänkin yritin taas toteuttaa, mutta perennapenkkini ei vaan tahdo muotoutua unelmieni kaltaiseksi. Kasvit kasvavat aivan väärissä paikoissa ja sitten en kuitenkaan oikein raaski niitä siirtää, kun kerran niin hyvin siinä paikassa juuri kasvavat. Lopputulos on siis edelleen yhtä sekasotkua. Mutta ehkä se siitä vähitellen, kun aina sentään jonkun kasvin saan siirrettyä mielestäni parempaan paikkaan.
Käväsimme viikonloppuna Porissa puutarhamessuilla ja samalla katsastimme Kirjurinluodon istutuksia, hienoja olivat. Messut nyt olivat melko mitäänsanomattomat ja vaatimattomat. Marianne Sundelin luento puutarhasisustamisesta oli kyllä ihan ajatuksia herättävä.

Kesä kypsyttää

2009-08-10T00:58:00.000-07:00

Kesä taitaa olla juuri sopivan mittainen, vaikka usein ainaisesta kesästä haaveilenkin. On hyvä taas syksyllä ja talvella luoda uusia suunnitelmia ensi kesäksi, sitä ei sitten aina tiedä toteutuvatko ne. Aina kuitenkin jotakin uuttakin saa aikaan, jos ei muuta niin uusi sato ainakin joka vuosi ja ihan ilman suunnitteluakin.
Yrttitarhan kivetyksen saumaukset ovat ainakin vielä tekemättä ja yrttejäkin uupuu. Perennapenkki ei ole oikein löytänyt lopullista muotoaan vieläkään ja polku "rodolandiaan" pitäisi myös saada aikaan. Ajattelin laittaa polun alle vanhoja mattoja ja päälle kutterinpurua, jota jäi jäljelle remontista. Siis kierrätystä taas kerran.

Tänä kesänä olen jotenkin vaivihkaa ruvennut pitämään ruusuista ja vaaleanpunaisista ja punaisista kukista, myös syysleimut ovat ruvenneet tuntumaan ihan säilytettäviltä kukkasilta-meinasin ne jo aiemmin repiä kokonaan pois. Ehkä näin vanhemmiten sitä heittäytyy romanttiseksi. Ruusuni ovat aika vaatimattomia pensasruusuja, jotka ole löytänyt puutarhani nurkista ja koonnut ne sitten yhteen penkkiin. Ruusupenkki ei ole kovin valoisassa paikassa ja aluskasvillisuutena on pääasiassa vuohenputkea. Silti ruusut ovat ilostuttaneet tuoksullaan ja kukillaan. Lisäksi ovenpielessä ovat tämän kesän kukkineet pari runkoruusua, jotka oikeastaan ovat tyttäreni. Sain ne jo yhden talven menestymään autotallissa ja nyt aion yrittää uudelleen.

Hiljaa hyvä tulee...

2009-07-09T04:29:00.000-07:00

Pikkuisen on taas yrttitarhaprojektimme nytkähtänyt eteenpäin. Kesäkuussa pikkuhiljaa laittelimme kiviä poluksi ja kesäkuun viimeisenä lauantaina sitten pystytimme viime kesänä Tallinnasta ostetun huvimajan. Edelleen kiveys odottaa sementtiä saumoihinsa ja pientä muutakin viimeistelyä olisi luvassa. Kurja sää ja miehen sairastelu nyt vähän jarruttavat työtä, mutta sehän on jo tuttua viime kesältä, että voi tulla esteitä tielle. Ehkä se on taas muistutus tästä elämän ailahtelevaisuudesta.
Onnellinen olen, että olemme näinkin pitkällä, sillä olisi kurja luovuttaa ja luopua haaveestaan. Yrttejäkin on vielä vähänlaisesti, mutta ehkä niiden aika on vasta ensi kesänä. Toivottavasti muuten tämä projekti onkin sitten jo valmis, jotta voin keskittyä täysin yrttien kasvatukseen ja hankintaan ja käyttöön. Niin ja huvimajassa istuskeluun. Kivat tuolit ja pöytä pitäisi myös majaan löytää. Oikeastaan sellaiset jo näinkin yhdessä puutarhamyymälässä, mutta jospa odottelen vielä alennusmyyntiä ja saisin kalusteet edullisesti. Yleensä tuollaiset asiat sitten vain putkahtavat jostakin sopivalla hetkellä, joten eipä hötkyillä.

Taas se tuli nurkan takaa...

2009-04-23T04:35:00.000-07:00

Siis se oikea kevät. Yhtäkkiä puutarha huutaa kuopsuttajaa ja näyttää niin paljaalta, että uusia kasveja tekis mieli sujautella sinne tänne. Kesäkukkia ainakin joka nurkalle ja kiven ja kannon päälle. Orvokkeja nyt ainakin ensihätään.
Autotallissakin runkoruusut lykkäävät versoa, enkä oikein tiedä mitä niille pitäisi tehdä. Oikeastaan ne ovatkin tyttären ruusuja, mutta en oikein usko, että hän niitä vie kerrostaloparvekkeelleen. Tai eihän sitä tiedä, on sinne mahtunut paljon muutakin tavaraa, joten voi olla ruusuillekin vielä tilaa.
Ankealta näyttää moni nurkka ja jotakin pitäis tehdä.
Risuporttinikin oli viime viikon tuulissa vääntynyt ihan muodottomaksi. Voi olla, että siitä ei enää ole portiksi yrttitarhaan. Toisaalta voi olla, että yrttitarhaakaan ei ole.
Koko talven kestänyt kellarikerroksen remppa on vienyt voimia, enkä tiedä onko enää puhtia paljonkaan puutarhaan. Saispa nyt tämän kaaoksen täällä sisätiloissa edes jonkinmoiseen järjestykseen.
Onneksi sieltä täältä pukkaavat sinivuokot tuovat vähän väriä puutarhaan ja ehkä pian ne orvokitkin.

2009-02-14T10:16:00.000-08:00

Muistoja menneeltä kesältä, uusia odotellessa.

2009-02-14T09:06:00.000-08:00

Vihdoinkin sain aikaiseksi vähän puutarhakuvia viime kesän puutarhamatkalta, joka suuntautui Viroon ja Latviaan. Luulen, että ensi kesänä emme lähde puutarhamatkalle, sillä matkustamme Englantiin tyttären valmistumisjuhlaan heinäkuussa.
Toivottavasti aikamme riittää myös Englantilaisten puutarhojen katselemiseen, joiden luulisi olevan parhaimmillaan siihen aikaan vuodessa.

Uusi Vuosi Puutarhassa

2009-01-06T06:06:00.000-08:00

Aika mahtipontista, mutta onhan sitä taas suunnitelmia puutarhankin varalle. Syksyllähän jäi yrttitarhaprojekti kesken ja se olisi nyt hyvä saattaa loppuun.

Kärsimätön kun olen, niin en jaksaisi millään taas odottaa kevään tuloa. En oikein perusta noista talvisista olosuhteista, vaan janoan mullan tuoksua ja vihreää uutta kasvua.

Nyt kyllä olisi hyvää aikaa tehdä niitä suunnitelmia, jotta olisi sitten valmiina, kun aika koittaa. Siinä olen kyllä melko huono, sillä yleensä aina kuitenkin teen kaikki mutu-tuntumalta, pahemmin suunnitelmista välittämättä.

Omppuja siellä, omppuja täällä!

2008-10-21T10:40:00.000-07:00

Vihdoinkin olen saanut tehtyä urotyön eli valmistanut omenasosetta. Olen kerännyt elokuusta asti viikottain useita kottikärrykuormallisia omenoita kompostiin, jotta olen pystynyt leikkaamaan ruohoa. Ajattelin, että viimeisistä sitten vasta teen sosetta. Nyt taas kerran keräsimme omenat ja haravoimme nurmikon. Saaliiksi tuli yksi kärrykuorma omenoita säilöntään. Sosetta tuli riittävästi kahdesta mehumaijallisesta lohkottuja ja höyrytettyjä omenoita. Omppuja kyllä jäi vielä kärryihin ja puihinkin. Miten pienestä määrästä voikaan tulla noin paljon ihan käyttökelpoista, oikeastaan aika herkullistakin sosetta.

Kuinka moni olisikaan saanut meidänkin omenoista talviset soseet, kunhan vain omenat ja säilöjät kohtaisivat paremmin- ei sitten tarvitsisi kompostia täyttää omenoilla.

Tuli ihan sellainen "kätevä emäntä" olo, kun sosetta väsäilin. Muistui mieleeni talouskoulu, jossa joskus 80-luvulla opiskelin säilömisen saloja. Ei sellaisia kouluja enää taida olla, eikä kai kukaan kaipaakaan. Mielestäni se oli kyllä hyvä koulu ja monia sieltä oppimiani keinoja olen käyttänyt vuosien varrella, vaikken mikään innokas ruuanlaittaja olekaan. Minun ruokani tahtoo olla aina vähän sävellettyjä niistä aineista, mitä nyt sattuu löytymään.

Syksyn satoa

2008-10-05T05:33:00.000-07:00

Syksy on taas täällä. Puutarhan syksy on painottunut omenoiden keräämiseen puiden alta ja ruohon leikkaamiseen = lehtien silppuaminen. Tuntuu turhauttavalta kerätä omenoita, joita on valtavasti, kompostiin.

Yrttitarha projekti jäi edelleen kesken, koska mieheni solisluu murtui, enkä yksin pysty kiviä nostelemaan. Onpahan kuitenkin aluillaan. Rautapaviljonki on onneksi myös jo hankittu, heräteostoksena Tallinnan Hortesista, kun olimme jo perinteeksi muodostuneella Lillukan puutarhamatkalla. Yritän saada myös diakoosteen puutarhamatkan kuvista mahdollisimman pian blogiini.

Perennapenkin sain laitettua uuteen uskoon elokuussa. Nyt vain odotellaan kevättä ja toivotaan parasta. Myyrät olivat ilmeisesti löytäneet narsissin sipulit, joita jaoin, sillä ihmeellisiä kekoja oli ilmestynyt perennapenkin vierustalle.

Hitaasti, mutta varmasti.

2008-07-20T07:28:00.000-07:00

Yrttitarhan valmistuminen on vähän viivästynyt, mutta eiköhän se ainakin ensi kesäksi valmistu. Kesällä, kun on ollut niin paljon muutakin puuhaa. Tässä muutamia väliaika kuvia tarhasta.

Yrttitarhassa tapahtuu

2008-05-18T09:54:00.000-07:00

Vihdoinkin tuntuu tapahtuvan jotakin edistystä yrttimaalla. Mies oli apuna ja jo rupesi multa lentämään. Oikeastaan vähän liikaakin tuli huhkittua, sillä nyt on selkä kipeänä. Onneksi nyt tulee pakollinen tauko, sillä lähden viikoksi kuntoutukseen. Ihanaa kuitenkin, että illalla unta odotellessa voi suunnitella jo yrttien istutusta. Eihän enää puutu kuin hiekkaa, juurimattoa, kivetystä ja istutuspaikat yrteille, niin ja sitten se keskelle tuleva paviljonkikin puuttuu. Työtäkin on tietysti vielä paljon edessä ennenkuin voin istuskella paviljongissa ja nauttia ympäröivästä yrttien huumasta.

Piti muuten sitten keksiä maasta löytyville juurillekin käyttöä ja siitä syntyi juuripallo koristeeksi rodojen joukkoon.

Yrttitarhaan käy polku

2008-05-14T07:52:00.000-07:00

No yrtttitarha on kyllä paljon sanottu tyhjästä multapläntista ja pienestä kaivannon alusta. Olen nyt kuitenkin saanut marjapensaat pois tieltä ja odottelen innokkaita kuopan kaivajia. Kuoppaan siis tulee hiekkaa ja jonkinlainen kivetys ja sen päälle sitten paviljonki ja ympärille sitten nuo yrtit, kukat ja vihannekset kenties. Saas nähdä minä vuonna?

Kevätpuuhia

2008-04-20T09:43:00.000-07:00

Tässä suunnitelma yrttimaastani. Ongelmana on nyt vaan, miten saada kaikki tarvittavat materiaalit pihallemme. Tarvittaisiin ainakin hiekkaa ja kuorikatetta, jotta pääsisin eteenpäin. Tuntuu muutenkin aika epätoivoiselta projektilta. Innoissani olen kyllä jo ostanut ruukkuyrttejä ja koitan nyt saada ne pysymään hengissä, jotta voisin istuttaa ne ulos. Laventelin tuoksu ulkoeteisessämme kyllä on hieno, vaikka ei koskaan maalle asti ehtisikään.

Puutarhasuunnittelua

2008-03-07T06:10:00.001-08:00

Olen kaksi kertaa ollut puutarhasuunnittelukurssilla ja en oikein tiedä menenkö enää. Aluksi olin innoissani ja suunnittelin, vaikka mitä. Sitten opettaja katsoi suunnitelmaani ja teilasi sen lähes kokonaan. Nyt olen painiskellut asian kanssa ja ihmetellyt, että miksi menin kurssille, kun en pysty ottamaan vastaan opettajan kritiikkiä vaan haluaisin niin kovasti pysyä omassa suunnitelmassani. Taidan olla aika itsepäinen tyyppi. Usein olen huomannut, kyllä että oma suunnitelma on varsin hyvä ja käyttökelpoinen ja siinä kannattaisi pysyä. Esimerkiksi kun kunnostimme keittiötä, vielä pitkään olen harmitellut joitakin juttuja, joita ei tullut silloin tehtyä.

Lomatunnelmissa

2008-02-15T12:42:00.000-08:00

Talviloma on alkamassa ja jämähdin tähän koneelle. Yhtäkkiä iski aivan hirveä kaipuu kesään, vaikka pitäisikin tietysti elää tätä hetkeä ja nauttia tuosta hyytävän kylmästä viimasta ulkona. Kaiken uhallakin käyn vielä lisäämässä puita pesään ja unelmoin kesästä ja unikoista.

Helmikuussa

2008-02-10T09:04:00.000-08:00

Helmikuussa saimme sentään lunta, vaikken siitä niin innoissani olekaan - niin on se vaihteeksi mukavan näköistä. Viikko sitten tein kovasti lumitöitä tai ainakin mieheni teki, ja otin muutamia lumikuvia. Tänään sitten tutkiskelin lumettomia pensaita ja pihlaja-angervon silmut näyttivät aikamoisilta tähän vuodenaikaan nähden.

Olen menossa puutarhasuunnittelukurssille, joten voi olla, että siitä kurssista sikiää jotakin tänne blogiinkin. Saapa nähdä!

Tammikuussa

2008-01-12T09:04:00.000-08:00

Aika hiljaiseloa on ollut puutarhapuolella viime aikoina. Muutaman risulinnun olen sinne laittanut kykkimään ja Uuden vuoden aattona tuli vähän haravoitua pihaa. Tälläkin hetkellä näyttää siltä, että huomenna voisin mennä vähän haravoimaan nurmikkoa, joka jäi syksyllä jostain syystä vaiheeseen.

Vähitellen varmasti toiminta puutarhassa vilkastuu, ellei nyt sitten satu tulemaan sitä kunnon talvea. Minulle kelpaisi kyllä lumetonkin talvi ja leuto sää. Laitan nyt kuitenkin kuvan hetkestä jolloin lunta oli.

Syksyistä

2007-10-04T08:26:00.000-07:00

Puutarha syksyllä on vähän surullinen näky. Ruska on tietysti kaunista, mutta ennakoi jo niin vahvasti seuraavaa vaihetta, että aina ei osaa nauttia siitä täysillä. Toisaalta kyllä en kyllästy kirkkaisiin syksyn lehtiin ja moninaisiin ruskean sävyihin. Suihkulähde ei ole enää toiminnassa ja patsaskin värjöttelee yksinäisenä. Lehdet odottavat haravointia.

Puutarhan alku

2007-09-26T09:31:00.000-07:00

Puutarha on lisäksi työteliään kodin oikeutettuna kaunistuksena, antaen kodin jäsenille sekä henkistä, että aineellista tyydytystä.

(Väinö Lehtosen puutarhakirja v.1949)

Ehkä jotakin tällaista ovat vanhempani ajatelleet, kun ovat puutarhan perustaneet. Tänäpäivänä minun puutarhassani tuo aineellinen tyydytys on vähäisempää, mutta henkinen sitäkin tärkeämpää. Tuosta työteliäästä kodista nyt ei kyllä oikein voi puhua, mutta kyllä työtä rittää.